Aikaisemmin blogissa tuli pohdittua kirjallisesti, josko inspiraatio Luoteis-Helsingin lampien suutareiden ja hopearuutanoiden onkimista kohta ylittäisi lähtemiskynnyksen. Lähes helteisenä tiistai-päivänä sitten tuli kokeiltua onneaan nuorisojaoksen kanssa, onkiseuraa tosin kiinnostivat enemmän kahluuallas ja kiipeilymahdollisuudet. Ei ollenkaan huono päätös, kalat osoittivat samansuuntaista mielenkiinnon puutetta onkitouhuja kohtaan, Munkkiniemen puistotien lammesta vetäisin tyylipuhtaat nollat, Tilkan lammista nousi sentään särkiä. Jälkimmäisessä näkyi parvi kohtalaisen kokoisia lahnojakin, mutta ne eivät tarjotusta madosta kiinnostuneet pienessäkään määrin.
Jälleen onginnan matalasuhdanteeseen löytyi onneksi vastalääkettä lintumaailmasta. Munkkiniemen kaislikossa suhisi komea harmaahaikara (liekö siinä selitys vielä viime kesänä hyvinkin ylikansoitettujen rantamatalien autioitumiseen?) Tilkan lammilla bongaisin normaalien telkkien, heinäsorsien ja haapanoitten lisäksi elämäni ensimmäisen liejukanapesyeen. Kaikkea sitä tuleekin vastaan luonnon helmassa remutessa, joskus jopa keskellä kaupunkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti