Vuonna 2012 PSY 6 julkaisi nettihittinsä Gangnam Style, Lontoossa pidettiin kesäolympialaiset ja Mars-mönkijä Curiosity laskeutui onnistuneesti punaisen planeetan pinnalle. Historiallisten hetkien joukkoon kiilaa myös Kalastuspäiväkirja-blogin ensimmäinen postaus. Blogin ohuehkona ja väliin rispaantuneena punaisena lankana on alusta asti ollut tallentaa matka kohti 50 pyydetyn suomalaisen kalalajin rajapyykkiä. Lähtöviivalla lajeja taisi olla koossa 33, mutta luotto omiin kykyihin oli kova.
Blogiin on nyt vajaan neljän kauden ajalta kirjoitettu likimain kaikki kalareissut - pari ilman omaa postaustaan jäänyttä eivät ole olleet sen enempää saaliillisesti kuin muutenkaan erityisen ikimuistoisia. Tarinalle oli tarkoitus kirjoittaa myös säädyllinen loppu - pystyynkuollut, ajan, juttujen tai innostuksen lopahdettua päivittämättä jäänyt blogi on surullinen näky. Viisipiikin jälkeen iski outo haikeus - seuraava uuden lajin saamiseen päättyvä reissu olisi Kalastuspäiväkirjan viimeinen luku. Ohjelmistossa on vielä joitakin poimintoja ajoilta ennen kirjoitustaidon ja bloggaamisen keksimistä, Kalastuspäiväkirjan 100. postaus, metatason höpinää lajikalastuksesta ja bloginpitämisestä ja lopuksi grande finale, 50. lajin tarina.
Nyt, hyvät lukijat, on erinomainen hetki jättää joku kommentti. Anonyymi kommentointi on myös mahdollista, valitkaa postauksen lopusta kommenttilinkki, kirjoittakaa jotain, ja lopuksi pudotusvalikosta nimivaihtoehdoksi Nimetön. Pitäisi siis onnistua helposti ja mukavasti ilman Google-, WordPress- tms. tiliäkin (Minun tosin pitänee edelleen hyväksyä kommentit ennen julkaisua). Poiketkaa sanomaan moi, jättäkää linkki omaan blogiinne tai veikatkaa, mikä 50. laji oli. Tai kommentoikaa vaikka mitä seuraavaksi: nyt kun lajimääräprojekti on taputeltu päätökseensä, pitäisikö viimeinkin osallistua kalamaratonille? Laittaa vavat myyntiin ja alkaa harrastaa jotain uskottavampaa, vaikka golfia ja viskien juomista? Kokeilla nouseeko 50 lajia nyt kalenterivuodessa? Elämmekö niin kovia aikoja että blogin eläkeikä olisi kestävyysvajeen torjunnan nimissä nostettava 50:stä 65:een (teisti, seitsenruototokko, piikkikampela, sulkava, miekkasärki, valkoevätörö, rantanuoliainen, lohi, muikku, vaskikala, kilohaili, kirjoeväsimppu, piikkisimppu, ankerias, nokkakala... Kyllä se on mahdollista!)? Oliko jo korkea aikakin vähentää puujalkavitsien ja kömpelöiden sanaleikkien määrää internetissä? Vai pitäisikö lopettaa tämä sisällä päätteen ääressä istuminen ja lähteä vaikka ongelle?
Hienoa työtä - ennenkaikkea puujalkavitsit ja kankeat sanaleikit lämmittää. Harvassa on kalablogit joissa kerrotaan rivienvälissä paljon muutakin kuin saadut lajit. Siis reippaasti vaan kohti uusia seikkailuja - vaikka sitten kohti sitä 65:ttä
VastaaPoistaOsallistu ihmeessä Kalamaratoniin tule ja koe se tunnelma. 50 elämänpistettä on kova saavutus. Itse olen alkanut tekemään selvitystyötä 50 kalalajin pyydystämiseen vuodessa. Muutaman lajin "täsmäpaikat" lisää ja sitten mennään, nyt lajilistalla projektisuunnitelmassa 58 lajia, kilometrejä yli 5000 ja kustannuksia yli 4000€. Näillä mennään ja kohta mennään.
VastaaPoistaMukava saada tällei blogin välityksellä vertaistukea ja huomata, että ei se aina mene muillakaan kuin strömsössä... :)
VastaaPoista