Myöhäinen lirkkikeikka 8.6

Yleensä lirkkikamppeet on joutanut laittaa kesäteloille joskus koulujen loppumisen tienoilla - lyhenevä pimeä vuorokaudenaika sekä levän ja muun roskan lisääntyminen eivät oikein suosi tätä kalastusmuotoa. Joskus kuitenkin kannattaa kyseenalaistaa vallitsevat paradigmat, joten muun perheen suunnatessa unten maille lähdin itse kokeilemaan onneani pienten pohjakalojen kanssa Tervasaaren rantaan. Sää oli mukavan tyyni, mutta vesi oli kyllä aika sameaa, eikä pinnalla kelluva männyn siitepöly myöskään varsinaisesti parantanut näkymiä. Kaloja silti näkyi, kivisimppuja, hietatokkoja ja piikkikaloja, sekä nukkuvia ahvenia ja särkiä. Nämä olivat kuitenkin harvinaisen arkoja ja muutenkin yhteistyöhaluttomia, ainakin samalta paikalta aiemmin hankittuihin kokemuksiin verrattuna. Kovin kauan en jaksanut kiusata niitä ja itseäni, vaan lupasin palata syksymmällä asiaan. Tämän lyhyen kokeilun pohjalta näyttää kyllä siltä, että yöt voi keskikesällä vastedeskin käyttää lirkkimiseen sijaan nukkumiseen tai muuhun mukavaan.