sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Hiuli hei, huolta nyt ei 2.-8.7

Mitä saadaaan, kun yhdistetään viikko kesälomaa, joukko läntisen Suomenlahden maukkaimpia kalapaikkoja ja lähes pätevä onkija? Vastaus on: eipä juuri mitään.

Tuulisesta ja ajoittain sateisestakin säästä huolimatta isoin este taisi tällä kertaa olla kuitenkin yrityksen vähyys. Epäilen, että enemmän kalastukseen ja vähemmän lastenhoitoon, kokkailuun, retkeilyyn, hengailuun ja muihin epäiktyologisiin turhuuksiin panostanut joukko olisi tehnyt paljon enemmän tulosta saaliin muodossa. Luonnon omat kalastajat - tiirat, silkkiuikut, merimetsot ja hylkeet - vetivät meitä pidemmän korren, aivan epäilemättä ansaitusti. Ammattimaisesti kalastukseen suhtautuvilla saattaa olla oikeutetuskin eriäviä näkemyksiä merimetsojen ja hylkeiden ihanuudesta, mutta harrastuskalastajana nautin estoitta näitten hienojen eläinten näkemisestä. Ja mitä tulee Itämeren ja sen kalakantojen tilaan, kyllä syyttävä sormi on suunnattava ennemmin peiliin eikä näihin luontokappaleisiin.







Erityisesti mieleen jäi entinen majakka- ja armeijasaari Jussarö. Kalastusaika kutistui muutaman tunnin pysähdyksellä lounaan ja luontopolun koluamisen (erittäin suositeltavia molemmat) takia alle puoleen tuntiin, mutta pelkkä kalojen määrä venelaiturin viereisissä kirkkaissa vesissä oli mykistävä. Särkiä, salakoita, ahvenia, kolmipiikkejä ja kenties joukossa jotain eksoottisempiakin eväkkäitä. Rantojen rakkoleväpuskat olivat ainakin meikäläisen silmin houkuttelevan näköisiä, kentien vaskikalojen ja seitsenruototokkojenkin. Paikkahan sijaitsee aivan avomeren lähituntumassa, joten meren vaikutuksen kyllä pitäisi tuntua. Ilman omaa venettäkin pääsee mestoille, Tammisaaresta menee ymmärtääkseni ristilyalus kerran viikossa alus ja Baggöstä (minne pääsy tosin edellyttää oman auton käyttöä) pääsee yhteysaluksen kyydissä montakin kertaa päivässä.


Reissun kalastuksellisin kliimaksi oli Porkkalan satama - tuskinpa sielläkään mitään sellaista ui, mitä ainakin kuka tahansa helsinkiläinen ei olisi paljon helpommalla saanut marssimalla lähimpään rantaan. Rento lomafiilis ja lasten into salakka- ja pasurisaaliistaan nosti tämän session kuitenkin roimasti plussan puolelle. Ja sainpa itsekin tiputettua kolmipiikki- ja pasuriapinat hartioilta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti