Näistä nollareissuista on aina yhtä vaikea keksiä jutunjuurta. Tällä kertaa siis testattiin ohimennen särkikalojen lokakuisia syöntihaluja Kyläsaaren lammikoilla (ja havaittiin ne olemattomiksi, sekä aamun aurinkoisessa säässä, että illan umpipilvisessä). Syynä saattoi olla joko vuodenaika, tai sitten sateiden(?) kuravelliksi muuttama vesi. Lammikot olivat ihan kirjaimellisesti maitokahvin värisiä - ainakaan muistaakseni ne eivät ole normaalisti ihan noin sameita.
Lisäksi lyhyt visiitti Viikin koetilanlammelle osoitti, etteivät hopearuutanat olleet sielläkään syönnillä, mutta rantavesissä näkyi pieniä särkikaloja, ehkä allikkosalakoita. Mukana olleet välineet eivät soveltuneet ollenkaan pikkukalojen kiusaamiseen, joten se jäi arvoitukseksi, mutta ehkäpä rankan jäätalven jälkeen lammen kalasto buutattiin, ja allikkosalakat (ja ruutanat) voivat alkaa taas rauhassa kasvattaa kantojaan kohti ylikansoitusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti