Herra seitsemän veen Pokemonharrastus siirtyi yhdellä megaloikalla uusiin ulottuvuuksiin, kun kännykkään sai viimein ladata koko taskuhirviöiden toisen tulemisen aloittaneen aplikaation. Sen jälkeen herra seitsemän vee onkin ollut harvinaisen helppo houkutella niin ruokakauppaan kuin muillekin reissuille. Ajatus yhdistää PokemonGO ja lajikalastus yhteen reissuun ei tule varmaan kenellekään lukijalle yllätyksenä. Näyttämöksi valikoitui blogin kestosuosikkikohde, Ruoholahden kanava, jonka lajiston koostumus näin lokakuun puolella ihan oikeasti kiinnosti. Aivan kitkattomasti virtuaalimörrinkäisten ja reaalieväkkäiden jahtaamisen yhdistäminen ei onnistunut, mutta kohtuullisesti kumminkin.
Kanava oli kyllä totaalisesti hiljentynyt kevään täplishuuman ja kesän särkikalabonanzan jälkeen, sitä vaikuttivat asustavan vain syksyn tullen rannoille parveutuneet kolmipiikit, joita nostelin tasaisin väliajoin ihmettelemään raikasta syyspäivää. Joku iso kala (meritaimen?) mosahti kanavan keskellä, mutta laituripilkkivarustus ei oikein taipunut isojen kalojen tavoitteluun. Joku muu vastarannalla vaikutti olevan liikkeellä juuri niissä aikeissa. Näköhavainto siloneulasta osoitti, että kyllä kanavassa kohtuullisen monipuolinen lajisto asustelee vielä lokakuussakin, vaikka ylös saatu osuus aika yksipuolinen olikin. Pokemon-rintamalla diversiteetti oli aivan toista luokkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti