First things first 2.6

Hieman maastontiedustelua Nokian suunnalla: kalavehkeet olivat takakontissa ennen muuta sulkavaa ja hieman myös toutainta silmälläpitäen. Virallisesti olimme katsomassa siskonpoikaa ja niinhän siinä kävi, että pieni ihmisenalku vei nyt voiton limaisista kaloista, eli koko päivä meni kyläillessä, eikä paluumatkalle kaavailtua ylimääräistä ketunlenkkiä Siuron suuntaan lopulta ollut mahdollista toteuttaa. Kyllä ne särjet ovat siellä tallella vielä ensi keväänäkin. Eikä sieltä kumminkaan olisi puolessa tunnissa mitään sulkavaa tullut. Mutta näppärää, että sisko on valinnut asunpaikakseen lajikalastuksellisesti noinkin keskeisen mestan. Sulkavan ja toutaimen lisäksi voisi sukulaisvisiitillä periaatteessa kuitata vaikka kuhan, ankeriaan ja puronieriän, kunhan tietäisi paikat ja pysähtelisi matkalla. Mitä enemmän lajikalastusta olen harrastanut, sen vakuuttuneemmaksi olen tullut paikkatiedon tärkeydestä: väärässä paikassa kalastamalla saa vain vääränlaisia kaloja, oikeassa paikassakin saa usein vääränlaisia kaloja, mutta joskus sentään oikeitakin. Nyt sentään on saanut taas vaihteen silmään harrastuksessa. Kuhaa voisi vielä koettaa, ja Ruoholahden kanavan monimuotoisissa vesissä tekisi kovasti mieli käydä ihan hupimielessä.