Suutari tai ei 9.6

Ilmojen viilentyessä pahin polte helpotti hetkeksi kalastuksestakin. Vaikka uusien elisten osalta kevätsesonkin oli mennytkin metsään, oli kevät kokonaisuutena yhtä kalastuksen juhlaa. Alkukesän miekkasärkioptiokin taitaa olla tätä kirjoittaessa mennyt vuodeksi ohi, mutta keskikesä, loppukesä ja syksy ovat mahdollisuuksia täynnä.

Välillä on hyvä katsoa lähelle, ja tilaisuuden tullen iltakalaan Luoteis-Helsinkiin. Munkkiniemen lampi Koneen pääkonttorin vieressä on varmaan suutaripaikkana nykyisin kaikkien tiedossa. Tuota lutakkoa tuli aikoinaan kartalta katseltua, mutta varsinainen koekalastusreissu jäi tekemättä. Jälkikäteen on helppo jossitella, mutta olisi ollut kyllä hauskaa tietää, ovatko suutarit majailleet lammessa iät kaiket, vai ilmaantuneet sinne vasta alle kymmenen vuotta sitten.

Tällä kertaa lampea runsaslukuisina, joskin pienikokoisina asuttavat suutarit lymysivät ties missä - muutama ruutana sen sijaan suostui vuosipinnaksi. Samalla reissulla tuli kokeiltua läheinen Niemenmäen hopearuutanalammikko, mutta nämä olivat ihan totaalisen jäässä ja vain muutama särki kävi teeskentelemässä hopsua. Onneksi kesää riittää, jos inspiraatio iskee.