Jossain vaiheessa suunnittelua Jäämeren kalareissu muuttui komitean käsittelyssä perhelomaksi Kööpenhaminaan. Toiveikas onkija pakkasi tietysti matkavavan ja tukun kumimatoja mukaan, kalastuslupakin järjestyi harvinaisen kivuttomasti netistä. Eihän sitä koskaan tiedä.
|
Tanskalainen kivikkotokko. Olen ihan oikeasti pahoillani kuvan tasosta. |
|
Portugalilainen ei-kivikkotokko. Pengoin tämänkin kuvan jostain arkistojen syövereistä, koska minä rakasten teitä, lukijani. Kumpaakin. |
Kalastelu supistui lopulta yhteen pikaiseen sessioon Kööpenhaminan kanavalla, joka oli aivan turhan matala, liikennöity ja kansoitettu leppoisaan ongiskeluun. Onnistuin silti koukuttamaan muutaman tokon, joista yksi oli hyvin todennäköisesti kivikkotokko (
Pomatoschistus pictus). Viime kesänä Portugalista saatu, kivikkotokoksi alustavasti määritetty kala lienee sitten jokin muu. Ravintolalaivan rannassa pyöri parvi kovasti keltin oloisia vauhtisukkuloita, mutta ne eivät olleet yhtään kiinnostuneita haukkamaan muovia. Eväsleipä oli valitettavasti siinä vaiheessa mennyt jo parempiin suihin, joten (paksuhuuli?)kelttipinna jäi vielä toistaiseksi uiskentelemaan Pohjanmereen. Köpis oli kyllä niin mukava kaupunki, että ties vaikka revanssiin tarjoutuisi mahdollisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti